Suomi, maailman onnellisin maa - missä on asumisen laatu?
Suomalaisen kaupunkirakentamisen yleisenä ohjenuorana on viime vuosikymmenet ollut pyrkimys tiiviimpiin ja sen kautta liikkumistarpeen pienentämiseen kannustavaan yhdyskuntarakenteeseen.
– Käynnissä oleva kaupungistuminen on kuitenkin nähtävä toiminnallisesti muuttuvia historiallisia perinteisiä kaupunkikeskustoja laajempana kysymyksenä. Liikennejärjestelmän nopeutumisen ja logististen kustannusten dramaattisen laskun myötä historiallisen kaupungin spontaanisti syntynyt tiiviys ei enää ole samalla tavalla välttämätön, sanoi Helsingin yliopiston kaupunkitieteen professori Mari Vaattovaara puhuessaan kaupunkikehityksen tarpeista ja suunnittelun nykytilasta Hirsitaloteollisuus ry:n Kevätwebinaarissa 31.3.2021.
Vaattovaaran mukaan on ilmeistä, että nykykaupungin rakentumisen tapa tarvitsee tuekseen, ymmärryksen perustaksi ja poliittisen ohjauksen lähtökohdiksi paljon muutakin kuin olettamuksia tiiviydestä kehityksen ohjaajana.
Suomessa, erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla on Vaattovaaran mukaan muutamassa vuodessa menetetty vuosikymmenten aikana saavutettu asumisväljyyden lisääntyminen. Uusille asuinalueille rakennetaan mittavissa määrin yksiöitä ja lähes yksinomaan pientä asuntokantaa.
– Esimerkiksi Tampereella vuonna 2018 valmistuneiden yli 3000:n asunnon keskikoko on vain 38,8 m² ja asunnoista peräti puolet oli yksiöitä. Vertailutietona voidaan mainita, että Helsingin Kalliossa vuosina 1920–1949 rakennettujen asuntojen keskikoko oli juuri tuo Tampereen vuoden 2018 asuntojen keskikoko 38 m², Vaattovaara sanoi.
Vaattovaara totesi, että Suomessa asumisen tarpeet ovat tällä hetkellä korvautuneet asuntotuotannon määrällisillä tavoitteilla. Sen sijaan eriytyviä toiveita, asuinympäristön laatua tai ihanan kaupungin ominaisuuksia ei lainkaan tunnisteta, tai jos tunnistetaan ei aseteta toiminnan tavoitteeksi.
– Esitän laadullisten ominaisuuksien ja kriteerien esiin nostamista tai uudelleen palauttamista kaupunkikehityksen moninaistamiseksi, Vaattovaara sanoi.
Hirsitaloteollisuus haluaa olla kehittämässä kaupunkirakentamista
Hirsitaloteollisuus ry:n kaksi vuotta sitten aloittaman My Town -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää asukaslähtöinen, turvallinen, terveellinen, luonnonläheinen ja ekologinen asuinympäristö yhteistyössä Oulun yliopiston ja Tuusulan kunnan kanssa. Näissä poikkeusoloissa, joissa nyt elämme, nämä tavoitteet ovat entistäkin ajankohtaisempia.
– On selkeästi nähtävissä kodin merkityksen ja asumisen laatutietoisuuden kasvu. Koti on koko perheen turvasatama, jossa yhä useammin myös työskennellään ja johon ollaan valmiita panostamaan entistä enemmän, sanoo Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohtaja, Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtaja Marko Saarelainen.
My Town -hankkeen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että hirrestä voidaan tehdä modernia, hiilineutraalia asuinympäristöä kaupunkiympäristöön jo nyt.
– Tuusulan kunnan kanssa erinomaisesti sujunut My Town -yhteistyö jatkuu nyt käytännön toteutusvaiheeseen, kertoo Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen.
Tuusula tarjoaa asumisen taidetta
Luonnonläheisen ja kylämäisen asumisen, eli varsin tuusulalaisiksi tunnistettavien piirteiden yhdistyminen tiiviiseen ja kaupunkimaiseen asumiseen kiinnostaa Rykmentinpuistossa.
Hiilineutraalin My Town! -alueen suunnittelu Tuusulan Rykmentinpuistoon on hyvä esimerkki kunnan ja taloteollisuuden yhteistyöstä, jonka avulla saadaan aikaan kiinnostavaa kaupunkikuvaa ja edistetään tavoitetta asuntojen ekologisesta rakentamisesta. Muita hankkeen osapuolia olivat ympäristöministeriö ja Oulun yliopisto.
– Tuusulassa näemme tärkeänä luoda hyvää asuinympäristöä. Meillä asukkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä, ja se vasta onkin asumisen taidetta, sanoo Tuusulan pormestari Arto Lindberg.
– Odotamme yhteistyössä Hirsitaloteollisuuden kanssa suunnitellun alueen tonttien kysynnän olevan korkeaa. Uskon, että hankkeeseen mukaan tulevat rakennuttajat toteuttavat monipuolisia puurakentamisen ratkaisuja, jotka sopivat hyvin Tuusulaan.
Lisätietoja antavat:
Hirsitaloteollisuus ry: Seppo Romppainen, toimitusjohtaja, seppo.romppainen@hirsikoti.fi, 050 376 5901 tai Marko Saarelainen, hallituksen puheenjohtaja, marko.saarelainen@honka.com, 040 542 0254
Tuusulan kunta: Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi, 040 314 3101
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön hirsirakennuksista, professori Mari Vaattovaarasta ja Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohtaja Marko Saarelaisesta löytyy tästä linkistä:
https://huzza.kuvat.fi/i/524ac3vRBeMDzYnkwqGJEWPKb7sCjSVU
Rakennusten kuvat ovat Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden My Town! -hankkeen mallinnuksia tulevaisuuden hirsirakennuksista. Tekijän nimi on mainittava julkaisemisen yhteydessä. Nimet löytyvät kuvien metatiedoista.
Aloita tutustumalla alan parhaiden hirsivalmistajien ja kumppanuusyritysten www-sivustoihin, ne löytyvät täältä
»on tärkeä osa kestävän kehityksen mukaista taloutta Suomessa. Tunne siitä, että hirsimökissä nukut hyvin ei ole myytti. Tutkittua tietoa löydät täältä.
»Kontiolle jättikauppa
»