Uusi ja vanha hirsi kohtaavat toisensa Kipinän koulussa Pudasjärvellä.
Pudasjärven Kipinän kyläkoulun lukuvuosi alkaa ensi syksynä iloisissa merkeissä, sillä käyttöön saadaan hirrestä valmistettu laajennus.
Kipinän koulun vanhin osa on peräisin vuodelta 1930 ja myös se on tehty hirrestä. Laajennuksen myötä uutta tilaa valmistuu noin 390 m2 ja hirsiä siihen on käytetty 125 m3. Remontin yhteydessä koulun lämmitysjärjestelmä vaihdetaan sähköstä maalämpöön.
Kipinän koulun vanhat hirsirakenteet ovat siis varastoineet hiilidioksidia (CO2) jo 90 vuotta. Vanha osa jatkaa elämäänsä hiilivarastona uuden hirsiosan rinnalla.
Hirrellä on hyvä hiilikädenjälki, hiilijalanjälkeä voidaan pienentää
Hirsirakennuksella on hyvä hiilikädenjälki eli sillä on myönteinen ilmastovaikutus. Hirsitaloteollisuus ry:n jäsenyritysten Luonnovarakeskuksella (LUKE) teettämän ympäristöselosteen mukaan Suomessa rakennukseen asennettuun yhteen hirsikuutioon varastoituu 518 kiloa hiilidioksidia. Kipinän koulun laajennuksen 125 hirsikuutiota sitoo siis yhteensä noin 65 000 kiloa hiilidioksidia koko elinkaarensa ajaksi.
Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen kertoo, että Suomessa hirren tuotanto on kasvussa ja on tällä hetkellä noin 85 000 m3/vuosi. Tämä määrä sitoo hiilidioksidia valmiisiin hirsirakennuksiin noin 44 000 tonnia ja se vastaa noin 23 300 autoilijan keskimääräistä vuosittaista hiilidioksidipäästöä (14 000 km/v., 135g CO2/ km).
Kaksinkertaistamalla hirsirakentamisen määrä vuodessa ala pystyy kompensoimaan yli 23 000 sähköauton hankinnan, ja tämä ei maksa veronmaksajille mitään, toteaa Romppainen.
– Samassa yhteydessä on hyvä todeta, että hirsituotannon tuplaaminen ei kasvata painetta hakkuiden lisäämiseen, sillä hirren raaka-aineena käytettävästä sahatavarasta menee vientiin yli 65 %. Sahoille vienti ei ole mikään itsetarkoitus, mikäli vain kotimaassa olisi puulle enemmän kysyntää, Romppainen sanoo.
Puun kysynnän lisääminen ja samalla rakennusteollisuuden hiilijalanjäljen pienentäminen tapahtuisi Suomessa nopeimmin ohjaamalla kasvukeskusten kaavoitusta pientalovaltaisempaan suuntaan. Pientalot Suomessa tehdään 90-prosenttisesti puusta, joten rakentamalla pientaloja puun käyttö kasvaisi nykyisitä määristä jo olemassa olevilla, erittäin kilpailukykyisillä rakennustekniikoilla. Samalla vastattaisiin parhaiten myös asiakkaiden tarpeisiin, sillä valtaosa suomalaisista haluaisi asua pientaloissa, kertoo Romppainen.
Hirren hiilidioksidivarasto on tulevaisuudessa myös kauppatavaraa
CO2-poistomenetelmistä on nyt syntymässä myös kauppatavaraa. Fortum käynnisti viime keväänä Puro-markkinapaikan, jossa voi ostaa ja myydä ulkopuolisen sertifioijan hyväksymiä hiilidioksidin poisto-oikeuksia. Koska hirsi on pitkäkestoinen hiilivarasto, se on hyväksytty Purossa kaupan kohteeksi.
– Yritykset voivat siis ostaa ja hyödyntää hirren hiilivaraston sertifikaatteja täyttäessään omaa ilmastotavoitettaan, Romppainen toteaa.
Romppainen on tyytyväinen, että hirren kierrätettävyys, pitkäikäisyys ja erinomainen kyky sitoa hiilidioksidia on nyt huomattu myös muiden toimesta. Nyt alalla mietitään ja kehitetään pelisääntöjä, miten hiilidioksidin varasto-oikeudet käsitellään hirsirakennusten kaupan yhteydessä.
– Kun Kipinän koulua seuraavan kerran laajennetaan, tämä asia on varmasti jo rutiinia, uskoo Romppainen.
Lisätiedot: Seppo Romppainen, 050 376 5901, info@hirsikoti.fi
Aloita tutustumalla alan parhaiden hirsivalmistajien ja kumppanuusyritysten www-sivustoihin, ne löytyvät täältä
»on tärkeä osa kestävän kehityksen mukaista taloutta Suomessa. Tunne siitä, että hirsimökissä nukut hyvin ei ole myytti. Tutkittua tietoa löydät täältä.
»RT 103762 Teollisen hirsirakennuksen suunnitteluperusteet on nyt julkaistu.
»