Pudasjärvi kokosi kaupungin palvelut saman katon alle
– Jos Pudasjärvi ei olisi panostanut puurakentamiseen niin vahvasti, ei Suomen päiväkoti- ja koulurakentaminen massiivipuusta olisi näin pitkällä, kommentoi Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen.
Tämä on aivan totta. Pudasjärvi – vajaan 7 700 asukkaan kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla – on julistanut itsensä Suomen hirsipääkaupungiksi. Eikä suotta! Pudasjärveltä löytyy lukuisia hirsirakentamisen taidonnäytteitä, ja kaupungin kertoman mukaan hirsirakentamisen historiaa on kertynyt jo viideltä vuosisadalta. Yhtenä esimerkkinä hirsihistorian havinasta toimii Pudasjärven kirkko, joka on rakennettu vuonna 1781. Mutta palataanpa nykyhetkeen.
Koko kansan olohuone
Tuorein Pudasjärven kaupungin rakennuttama hirsirakennus on mittavan kokoinen Hyvän olon keskus Pirtti, joka kokoaa alleen lukuisia kaupungin tarjoamia palveluita. Rakennus otettiin käyttöön 4.10.2021. Suunnittelussa pyrittiin ”koko kansan Pirttiin”, joka toimisi kuin yhteisenä olohuoneena kuntalaisille. Tässä on onnistuttu − helposti lähestyttävässä Pirtissä toimivat niin kaupungin soteasema, kirjasto, työllisyys-, sosiaali- ja nuorisopalvelut kuin kansalaisopisto- ja kulttuuripalvelutkin. Lisäksi Pirtti pitää sisällään 300-paikkaisen auditorion, jossa voidaan järjestää tilaisuuksia, kuten konsertteja. Tällä hetkellä Pirtin tiloissa on noin 150 henkilöä töissä.
– Meillä oli tiedossa, että useita kaupungin tiloja on tulossa käyttöikänsä päähän. Vaihtoehtona oli joko remontoida useampi sisäilmaongelmainen rakennus tai rakentaa kokonaan uudet tilat, kertoo Pudasjärven kaupungin palvelusuunnittelija Heikki Heikura.
Pudasjärvi päätyi jälkimmäiseen ratkaisuun. Tontti löytyi paraatipaikalta hyvien kulkuyhteyksien ääreltä.
Elinkaarimallilla toteutettu hirsirakennus
Bruttoalaltaan 9 300 m2:n kokoinen Hyvän olon keskus Pirtti on toteutettu elinkaarihankkeena, jossa on 20-vuotinen sopimus YIT Oyj:n kanssa. Elinkaarimallin etuja ovat etenkin helppous ja kustannusten ennakointi: kunta tietää vuosittaiset kiinteistöön liittyvät kustannukset ja pystyy luottamaan palvelutarjoajan ylläpitämän rakennuksen käyttökuntoon. Sopimuksen kokonaisarvo on yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Kyseessä on suurin Pudasjärven toteuttama yksittäinen rakennushanke.
Pirtin pääsuunnittelijana toimi Lukkaroinen Arkkitehdit Oy, joka on suunnitellut kaupungille myös Hirsikampuksen ja Lumiareenan. Rakennus on suunniteltu avaraksi, ja luonnonvalo pääsee sisään myös rakennuksen keskiosiin. Sisustuksessa on pyritty luonnonläheisiin väreihin ja puupinnat luovat kodikkuutta. Hirsipintojen lisäksi rakennuksesta löytyy näyttäviä puupaneelipintoja, joihin on jyrsitty yksityiskohtaisia kuviointeja.
Taide on Pirtissä tärkeässä osassa, esimerkiksi kirjaston yllä roikkuu näyttävä pudasjärveläislähtöisen Martti Aihan teos ”Keinu”. Toisessa kerroksessa sijaitsevassa Taidekamarissa näyttelyt vaihtuvat säännöllisesti.
Rakennuksen ulkoseinät ja kantavat seinät on rakennettu paikallisen Kontiotuote Oy:n painumattomasta SmartLog™ -hirrestä. Hyvän olon keskus Pirtin mittakaavasta kertoo se, että hirttä on käytetty kohteeseen noin 18 kilometrin verran. Ulkoseinän hirsien koko on 275x275 mm.
Rakennus koostuu neljästä osasta, joista yksikerroksissa osissa hirsi toimii kantavana rakenteena. Korkeammat osat on toteutettu hybridirakenteisina ja jäykistävinä rakenteina ovat teräsbetonipilarit ja liittopalkit. Välipohjina toimivat betoniset ontelolaatat. Betonirakenteet jäävät pääosin hirsi- ja puurakenteiden peittoon.
– Sote- ja palvelupuolella hirsirakentaminen kiinnostaa yhä enemmän, kertoo Kontiotuotteen B2B liiketoimintajohtaja Hanna Haipus.
Haipus kertoo hyvän yhteistyön rakennusliikkeiden kanssa olevan tärkeää.
– Teemme koko ajan yhteistyötä ympäri Suomen useiden rakennusliikkeiden kanssa. Tiedämme, miten rakennusliikkeet toimivat ja pystymme palvelemaan heitä.
Henkilökunta mukana rakennuksen suunnittelussa
Jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa henkilökunta otettiin mukaan ideoimaan rakennuksen tiloja. Esimerkiksi hoito-osastolla toteutettiin paljon ratkaisuja hoitajien toiveiden mukaan. Terveysaseman puolella työntekijöitä pohditutti hirsipintojen kestävyys ja puhtaanapito, mutta käyttöönoton jälkeen huolet ovat kaikonneet.
– Erityisesti hyvä sisäilma on saanut paljon kiitosta henkilökunnalta. Olen myös huomannut, että esimerkiksi terveysaseman aulassa ihmiset porisevat ihan eri tavalla kuin aiemmin. He vaikuttavat selvästi rentoutuneemmilta. Puuseinillä tuntuu olevan rauhoittava vaikutus, kertoo projektikoordinaattori Kaija Kuiri.
Kuiri on oikeassa, sillä puupintojen vaikutus on tuoreissa tutkimuksissa osoitettu myös tieteellisesti. Puupintojen todettiin muun muassa vähentävän koehenkilöiden ärtyneisyyttä ja nostavan vireystilaa (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547641).
Puurakentaminen kaupungin strategiassa
Puurakentaminen on tärkeä osa kaupungin strategiaa. Tällä on merkitystä, sillä strategian vaikuttavuus on pidempi kuin yksi valtuustokausi.
– Hirsirakentaminen on myös tärkeä osa kaupunkimme brändiä ja vetovoimaisuutta. Olemme havainneet terveiden tilojen houkuttavan uusia työntekijöitä ja toimivan yhtenä rekrytointivalttina, sillä työtilat ovat tärkeä osa työhyvinvointia. Hirsirakentamisella ja toimivilla tiloilla on ollut merkitystä työntekijöidemme parantuneeseen työhyvinvointiin ja sairauspoissaolotkin ovat vähentyneet, Heikura kertoo.
Koronapandemia on lisännyt kiinnostusta asumiseen maaseutumaissa kunnissa. Pudasjärvellä on työn alla uusi Nivankankaan asuinalue, jonne rakentuu lähitulevaisuudessa kylänraittimaiseen ympäristöön ja väljille tonteille sijoittuva asuinalue. Hirsipääkaupungin tyylille uskollisesti kaikkien rakennusten tulee olla puurakenteisia ja asuinrakennuksissa suositaan hirsirakentamista.
Aloita tutustumalla alan parhaiden hirsivalmistajien ja kumppanuusyritysten www-sivustoihin, ne löytyvät täältä
»on tärkeä osa kestävän kehityksen mukaista taloutta Suomessa. Tunne siitä, että hirsimökissä nukut hyvin ei ole myytti. Tutkittua tietoa löydät täältä.
»RT 103762 Teollisen hirsirakennuksen suunnitteluperusteet on nyt julkaistu.
»