Hirsitaloteollisuus valmistautunut energiatehokkuuden vaatimuksiin
Hirsiseinän lämmöneristävyys riittää myös tulevaisuudessa, kun ympäristöministeriön antamat uudet rakentamismääräykset astuvat voimaan tammikuussa 2010. Kotimainen hirsitaloteollisuus on valmistautunut tiukentuneisiin energiamääräyksiin kehittämällä useita vaihtoehtoja energiatehokkaiksi hirsitaloiksi, ilman että rakennuksen hengittävyydestä ja terveellisyydestä on tingitty. Asumisviihtyvyys ja hyvä sisäilma ovatkin hirsitalojen vahvoja ominaisuuksia, joita kuluttajat arvostavat.
Massiivinen hirsiseinä on hyvä lämmöneriste myös sellaisenaan. HTT:n jäsenyrityksiltä löytyy valmiita ratkaisuja, joilla 2009 jälkeenkin hirsirakennus voidaan toteuttaa ilman lisäeristeitä. Tiukentuneiden määräysten tarkoituksena on parantaa uudisrakennusten energiatehokkuutta. Ympäristöministeriön tekemien päätösten taustalla vaikuttavat Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan sitoumukset sekä valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko.Määräykset eivät koske vapaa-ajan huviloita eivätkä perinteisiä kesämökkejä. Sen sijaan täysin ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut loma-asunnot ja omakotitalot on jatkossa rakennettava uusien määräysten mukaisesti.
Käytännössä hirsirakennus on virallisia mittauksia energiatehokkaampi. Nykyisissä energialaskelmissa ei toistaiseksi huomioida, että hirsi kerää auringon säteilystä lämpöenergiaa ja vapauttaa sitä sisäilmaan. Ekologisiin hirsirakennuksiin on sitoutunut paljon hiilidioksidia ja siksi ne rasittavat näin vähemmän ympäristöä.
Teollisesti valmistettu hirsirakennus tutkitusti tiivis
Seinien vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen on vain noin 10 prosenttia, kokonaisuus ratkaisee. Energiankulutukseen vaikuttaa koko ulkovaipan tiiveys: ala- ja yläpohja, ulkoseinärakenteet, ulko-ovet, ikkunat ja niiden liitoskohdat sekä ilmanvaihto ja lämmön talteenotto.Hirsitalojen energiaa säästäviä ja tiiviyttä parantavia ratkaisuja on HTT:n jäsenyrityksissä kehitetty yhteistyössä eriste-, ovi- ja ikkunateollisuuden sekä ilmanvaihtoteollisuuden kanssa. Hirsirakennusten vuotoilmaluvun mittauksissa on päästy parhaimmillaan jopa alle puoli kertaa tunnissa ilmanvaihtolukuun (n50= alle 0,5).
Hirsitaloasukas säästää energiaa
Yksi tärkeimmistä energian kulutukseen vaikuttavista tekijöistä on asukkaan käyttötottumukset. Rakennustutkimus RTS Oy:n tekemän Suomi Asuu -tutkimuksen mukaan hirsitaloissa asuvat perheet käyttävät sähkö- ja muuta ostoenergiaa vähemmän kuin puu- ja kivitaloissa asuvat. "Omatoimisempina asukkaina he käyttävät kotiensa lämmityksessä enemmän puuta. Ulkoseinien materiaalilla ei seurantatutkimuksen mukaan ole juurikaan vaikutusta kokonaisenergiankulutukseen. Sen sijaan käyttötottumukset aiheuttavat huomattavia vaihteluja. Suuria eroja syntyy mm. lämpimän veden, ilmanvaihdon ja valojen sekä kodinkoneiden käytössä. Asukkaana hirsitaloasukas on muita säästäväisempi, toteaa asiaa tutkinut Aarne Jussila
Lisätietoja:
Hirsitaloteollisuus (HTT) ry, hallituksen puheenjohtaja Esko Teerikorpi, puh.040 580 6111, e-mail: esko.teerikorpi(ät)honka.com
HTT ry:n asiamies Aarne Jussila, puh. 040 900 5601, e-mail: aarne(ät)jussila.fi
Aloita tutustumalla alan parhaiden hirsivalmistajien ja kumppanuusyritysten www-sivustoihin, ne löytyvät täältä
»on tärkeä osa kestävän kehityksen mukaista taloutta Suomessa. Tunne siitä, että hirsimökissä nukut hyvin ei ole myytti. Tutkittua tietoa löydät täältä.
»Kontiolle jättikauppa
»