Hirsirakentamisen tulevaisuus näyttää valoisalta myös heinäkuussa 2012 voimaan tulevien energiatehokkuusmääräysten valossa. Ympäristöministeriö on myöntänyt uusien hirsirakenteisten asuinpientalojen seinille ja kokonaisenergiankulutusta kuvaavalle E-luvulle omat vertailuarvot, jotka ovat hieman muita rakennuksia korkeammat.
Ministeriö perustelee päätöstä hirsirakentamisen vähäisellä ympäristökuormituksella. Myös teollisen hirsirakentamisen jatkuvuus halutaan varmistaa, sillä 210 miljoonan euron liikevaihdollaan suomalainen hirsitaloteollisuus edustaa merkittävää teollisuusalaa, jonka tuotannosta lähes puolet viedään ulkomaille.
Moderni hirsi on yhä suositumpi myös omakotitalojen materiaalina. Tänä vuonna hirsitalojen osuus teollisesti valmistetuista omakotitaloista on 12 %, kun se kymmenen vuotta sitten oli 8 %.
Uudisrakennuksia koskevien uusien määräysten isoin muutos koskee siirtymistä kokonaisenergiatarkasteluun, jossa otetaan huomioon mm. rakennuksen käyttämän energian muoto. Määräykset ohjaavat energian säästöön ja kannustavat siirtymistä uusiutuvan energian, kaukolämmön ja mm. varaavan takan käyttöön. Lämmitysmuodon valinnalla voidaan vaikuttaa energiatehokkuuden laskennassa vertailuarvona käytettävään E-lukuun.
Nykytekniikalla toteutetun hirsirakennuksen ilmatiiveys on yhtä hyvä kuin höyrynsulkumuovilla varustetun runkorakenteisen talon. Huolellisesti rakennetuissa hirsitaloissa päästään ilmatiiveydessä arvoihin 0,5 - 1,5, mitä voidaan pitää kiitettävinä. Parhaimmillaan hirsitaloista mitatut n50 luvut ovat olleet jopa alle passiivirakentamisen vaatimusta n50 =0,6.
"Hirsirakennus poikkeaa muista materiaaleista tehdyistä rakennuksista lähinnä vain ulkoseinien rakenteen osalta, sanoo Hirsitaloteollisuus ry:n asiamies, arkkitehti SAFAMatti Alasaarela. "Hirsitalossa on paljon puuta, jopa kaksinkertainen määrä normaaliin runkorakenteiseen taloon verrattuna. Puu on tunnetusti ekologisin käytettävissä oleva rakennusmateriaali".
Massiivinen hirsiseinä on rakenteeltaan yksinkertainen ja turvallinen ja sillä on monia hyviä ominaisuuksia. Hirsiseinä ei homehdu, sen ääneneristyskyky on hyvä ja se tasaa sisäilman lämpö- ja kosteustilojen vaihteluja. Tampereen Teknillisen Yliopiston tekemässä tutkimuksessa (Tiina Sahakari, Timo Kalema, 2010) hirren massan vaikutus vuotuiseen lämmitysenergiankulutukseen on jopa 5 %. Jäähdytysenergiankulutukseen vaikutus on vielä suurempi, jopa 50 %. Lisäksi ilman koneellista jäähdytystä olevissa taloissa hirren massa alentaa kesäajan maksimilämpötiloja 2 – 3 asteella.
Nykyaikaisten hirsitalojen teollinen valmistusprosessi tuottaa energiaksi soveltuvaa puujaetta enemmän kuin valmistuksessa käytetään energiaa. Hirsitaloilla on lisäksi pitkä elinkaari. Oikein rakennettuina ne kestävät hyväkuntoisina jopa satoja vuosia. Hirsitalot sitovat massiiviseen puurakenteeseen paljon hiilidioksidia, mikä vähentää ilmakehän kasvihuonekaasuja. Keskikokoi¬sen hirsitalon nettonielu on noin 40 tonnia hiilidioksidia, joka vastaa keskivertoperheen 20 vuoden autoilun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.
Puun ekologisuus on maailmanlaajuisesti tunnettu ja tunnustettu tosiasia. Puun pitkäaikaiskäyttö vaikuttaa suoraan ilman hiilidioksidin määrään silloin kun puu on hankittu kestävän periaatteen mukaisesti hoidetusta metsästä.
"Esimerkiksi Ranskassa on ryhdytty konkreettisiin toimiin puun käytön edistämiseksi rakentamisessa. Maaliskuussa 2010 hyväksytty laki velvoittaa puutuotteiden käyttämiseen kaikessa uudisrakentamisessa. Laki on laadittu puun käytön myönteisten ilmastovaikutusten vuoksi", Matti Alasaarela kertoo.
Rakennuksiin sitoutunut hiilidioksidi lasketaan mukaan Ranskan Kioton pöytäkirjan mukaiseen päästövähennysten tavoitteeseen. Vaadittu puun määrä on suhteutettu talon lattiapinta-alaan ja vähimmäisvaatimus vaihtelee talon käyttötarkoituksen mukaan. Eniten puuta edellytetään käytettäväksi asuinrakennuksissa. Laki edellyttää, että käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä.
Suomen energiatehokkuusmääräyksissä 2012 hirsirakennukset on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan: asuinpientaloihin ja majoituselinkeinon käyttöön tarkoitettuihin loma-asuntoihin, yksityisiin loma-asuntoihin, joissa on kokovuotiseen käyttöön suunniteltu lämmitysjärjestelmä, sekä kesäisin käytettäviin perinteisiin loma-asuntoihin.
Uudet määräykset koskettavat edellä mainituista ainoastaan yli 50-neliöisiä lämmitettyjä rakennuksia, joihin on suunniteltu yli 17 asteen lämpötilaa ylläpitävä kokovuotinen lämmitysjärjestelmä.
Hirsirunkoisissa omakotitaloissa ulkoseinän rakennepaksuuden on jatkossakin oltava vähintään 180 mm, jolloin lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa käytetään vertailu U-arvoa 0,40 W(m²K). Muilla materiaaleilla vastaava U-arvovaatimus on 0,17 W/(m²K). Yksityiseen vapaa-ajan käyttöön rakennettavissa kakkoskodeissa on hirsirakenteen keskimääräisen paksuuden oltava jatkossa vähintään 130 mm.
Suurin osa hirsirunkoisista omakotitaloista rakennetaan tällä hetkellä 200 - 275 mm hirrestä. Alalla on kehitetty monia hirsien välisten saumojen ja muiden rakenteiden liittymäkohtien tiiveyttä lisääviä teknisiä ratkaisuja. Noin 50 % uusista hirsitaloista lämpiää maalämmöllä, myös varaava takka rakennetaan lähes jokaiseen taloon. Aurinkoenergian käyttöä hirsitalon käyttöveden lämmityksessä esiteltiin Kokkolan asuntomessuilla 2011.
Lisätietoja:
Hirsitaloteollisuus HTT Ry, puheenjohtaja Jalo Poijula, puh. 040 5411 986, asiamies Matti Alasaarela, puh.040 5168 224, sähköposti: info@hirsikoti.fi
Aloita tutustumalla alan parhaiden hirsivalmistajien ja kumppanuusyritysten www-sivustoihin, ne löytyvät täältä
»on tärkeä osa kestävän kehityksen mukaista taloutta Suomessa. Tunne siitä, että hirsimökissä nukut hyvin ei ole myytti. Tutkittua tietoa löydät täältä.
»Kontiolle jättikauppa
»